– Heikki Karttunen 13.8.2018 –

Vuoden 2018 jalkapallon MM-kisat olivat ilmeisen onnistuneet myös lajin huomioarvon puolesta. Myös monet vähemmän lajista kiinnostuneet kommentoivat tapahtumaa ja yksittäisiä pelejä – aktiivipenkkiurheilijoista puhumattakaan. Korvani poimivat lukuisia keskustelunpätkiä, joissa teemaksi nousi tutkitun tiedon hyödyntäminen taktiikassa tai yksittäisissä tärkeissä ratkaisuissa. Siis tiedolla johtaminen.

Relevantti data antaa määrätietoisuutta päätöksiin ja tekoihin

Jalkapallo näyttää seuraavan NHL:n viitoittamia trendejä datan keräämisestä, tilastoinnista ja niiden käyttämisessä päätöksenteossa. Lajiin perehtymättömätkin saivat viihdykettä hyvien selostajien ja kommentaattoreiden avulla mm. rangaistuspotkujen statistiikan hyödyntämisestä laukojan ja maalivahdin kaksintaistelussa. Joukkuetaktiikan tasolla meille maallikoillekin avautui datan ja todennäköisyyslaskennan hyödyntäminen mm. kulmapotkutilanteissa.

Osin tiedon avulla tehtyjen määrätietoisten valintojen avulla saimme nauttia riemastuttavista taktisista voitoista, poikkeuksellisen lukuisista upeista maaleista – ja määrätietoisista torjunnoista.

Big data itsessään ei ole ratkaisu – kontekstiin tuotu täsmätieto on usein parempi tavoite

Tiedolla johtaminen on jo yleisesti käytetty käsite yhä useammassa yrityksessä. Ilmaisua toki käytetään hyvin vaihtelevissa konteksteissa. Vastaavasti käsitettä big data on markkinoitu aktiivisesti ja sen avulla on perusteltu lukuisia tietoteknisiä kehityshankkeita, jälkikäteen tarkasteltuna hyvin vaihtelevin tuloksin.

Liiketoimintajohdon kommenteissa nousee mielestäni aivan liian usein esille pettymys datan hyödyntämiseen liittyvien (jälkikäteen ”IT-hankkeiksi” nimitettyjen) kalliiden investointien tuottamiin tiedollisiin ja liiketaloudellisiin hyötyihin. Tiedon määrä ai auta eivätkä kauniit dashboarditkaan, jos ne ovat lähinnä peruutuspeiliin katsomista eivätkä suoraan tue huomista koskevien päätösten tekemistä.

Tieto ei jäsenny käytännön kehitystyökaluksi, kun sitä ei kyetä tuomaan kontekstiin – esimerkiksi viitekehykseen, joka auttaa näkemään perusteet paremmille tekemisille. Tuloksethan ovat yleensä seurauksia hyvistä päätöksistä ja oikeista tekemisistä.

Voisiko kilpailijoiden asiakaskokemusten scouttaaminen auttaa myös oman pelisi voittamisessa?

Tiedon linkittämistä kontekstiin on myös omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen suhteessa kilpailijoihin. Ja ennen kaikkea tämän tekeminen asiakkaiden kokemana. Ja myös heidän mielikuvinaan – heidän kokeminaan faktoina. Ei riitä, että on ihan hyvä, jos ei ole suhteessa parempi vaihtoehtoisiin ratkaisuihin.

Jalkapallossa valmentajan valinnat perustuvat pitkälti vastustajan scouttaamiseen – tiedon keräämiseen vastustajan pelaajista, taktiikoista, vahvuuksista ja heikkouksista. Tavoitteena on tehdä parempia päätöksiä, jotka parantavat voiton todennäköisyyttä.

Koska olet itse scoutannut kärkivastustajasi? Entä tehnyt sen asiakaskokemusten näkökulmasta? Mielestäni tässä suhteessa on turha antaa kilpailijoille kilpailuetua.

Asiakaskokemus Heikki Karttunen Mainio

Kirjoittaja

Heikki Karttunen, CX Executive, perustajaosakas

LinkedIn Heikki Karttunen

KLIKKAA KAIKKI MAINIOT BLOGIT TÄSTÄ